Ryssä on venäläistä tarkoittava vanha sana, jota nykyisin pidetään halventavana. Jokapäiväisessä kielenkäytössä ryssiksi luetaan toisinaan myös muut sellaiset kansallisuudet, joilla on historiallinen yhteys Venäjään tai Neuvostoliittoon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi inkerinsuomalaiset, ukrainalaiset, valkovenäläiset ja (nykyisin harvemmin) karjalaiset tai virolaiset. Alun perin sanaa on käytetty yleensä ortodokseista, kuten (itä)karjalaisista (esimerkiksi "laukkuryssä", kauppamies).
Ryssäksi nimittelyä pidetään Suomessa nykyään venäläisiin kohdistuvana rasismina. Ryssäviha synnytettiin nykykäsityksen mukaan lähinnä itsenäistymisen alkuaikoina. Aiemmin sanaa on pidetty neutraalina etnonyyminälähde?. Esimerkiksi Suomen autonomian aikana sana oli yleisessä käytössä. Keisari Aleksanteri I Porvoon valtiopäivillä 1809 ranskaksi pitämän puheen tuonaikainen käännös alkaa näin:
"ME ALEXANDER I. Jumalan Armosta, Kejsari ja Itzewaldias yli koko Ryssänmaan"
Sanan alkuperä
Suomen kielen ryssä-sana on peräisin ruotsin kielen sanasta ryska. Sama nimi esiintyy monessa muussakin kielessä hieman eri muodossa: englannissa Russian (rasön), venäjässä русский (russkij), ranskassa russe (ryss) jne. Nämä nimet palautuvat viikinkiaikaiseen rus-kansaan, jonka nimi on ilmeisesti tullut itämerensuomalaisten kielten välityksellä muinaisruotsin rodhmenn-sanasta ("soutumiehet", "idäntiellä liikkuvat viikingit"). Itämerensuomalaisten kielten väännös "soutumiesten" nimestä elää muun muassa suomen sanassa "Ruotsi" ja viron samaa tarkoittavassa sanassa "Rootsi".
Jokapäiväisessä kielenkäytössä ryssiksi luetaan toisinaan myös muut sellaiset kansallisuudet, joilla on historiallinen yhteys Venäjään tai Neuvostoliittoon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi inkerinsuomalaiset, ukrainalaiset, valkovenäläiset ja (nykyisin harvemmin) karjalaiset tai virolaiset. Alun perin sanaa on käytetty yleensä ortodokseista, kuten (itä)karjalaisista (esimerkiksi "laukkuryssä", kauppamies).
Ryssäksi nimittelyä pidetään Suomessa nykyään venäläisiin kohdistuvana rasismina. Ryssäviha synnytettiin nykykäsityksen mukaan lähinnä itsenäistymisen alkuaikoina. Aiemmin sanaa on pidetty neutraalina etnonyyminälähde?. Esimerkiksi Suomen autonomian aikana sana oli yleisessä käytössä. Keisari Aleksanteri I Porvoon valtiopäivillä 1809 ranskaksi pitämän puheen tuonaikainen käännös alkaa näin:
"ME ALEXANDER I. Jumalan Armosta, Kejsari ja Itzewaldias yli koko Ryssänmaan"
Sanan alkuperä
Suomen kielen ryssä-sana on peräisin ruotsin kielen sanasta ryska. Sama nimi esiintyy monessa muussakin kielessä hieman eri muodossa: englannissa Russian (rasön), venäjässä русский (russkij), ranskassa russe (ryss) jne. Nämä nimet palautuvat viikinkiaikaiseen rus-kansaan, jonka nimi on ilmeisesti tullut itämerensuomalaisten kielten välityksellä muinaisruotsin rodhmenn-sanasta ("soutumiehet", "idäntiellä liikkuvat viikingit"). Itämerensuomalaisten kielten väännös "soutumiesten" nimestä elää muun muassa suomen sanassa "Ruotsi" ja viron samaa tarkoittavassa sanassa "Rootsi".